maanantai 9. marraskuuta 2009

Pullotus

Tänään oli sitten vuorossa pullotus:

Aloitin desinfioimalla pullot, korkit, saavin ja muut tarvikkeet. Pullojen kanssa vehtaamisessa on yllättävän paljon hommaa joten siltä kannalta sen parempi mitä isompia ovat. Itse käytin 0,5l ruskeita lasipulloja (pullot Alkosta/kaupasta täysinä kotiin kannettu ja sisältö omaan kurkkuun kaadettu, kovaa hommaa), varalta oli myös muutama 1.25l ruskea olutkäyttöön tarkoitettu muovipullo mutta niitä ei nyt tarvittu.

Kun kaikki oli saatu desinfioitua ja huuhdeltua liotin noin 200g spraymallasta veteen ja keitin sen verran että kaikki liukeni hyvin, kylmää vettä sekaan ja lopuksi vielä parvekkeelle hetkeksi jäähtymään. Käytin spraymallasta korvaamaan sokerin koska sen pitäisi parantaa oluen makua. Sekoittamalla ne oluen joukkoon toisessa saavissa sen sijaan että laitettaisiin lusikallinen joka pulloon saavutetaan se etu kaikissa on yhtä paljon polttoainetta hiivalle muodostaa hiilidioksidia.

Veteen lionneen maltaan kaadoin sitten ostamaani toiseeen saaviin jonka jälkeen lapposin oluen käymisastiasta siihen. Käymisastiaan jätin pohjalle pari-kolme senttiä olutta jotta sakasta pääsisi mahdollisimman hyvin eroon.

Lopuksi olikin sitten vuorossa enää oluen laskeminen pulloihin ja korkitus. Kaksi pulloista oli patenttikorkilla ja loppuihin laitoin kruunukorkin. Pulloja kertyi lopulta yhteensä 39kpl eli olutta vajaa 20l. Alkoholipitoisuutta en varmasti osaa sanoa kun alkumittaus oli suhteellisen epävarma, mittauksien perusteella se olisi 4% luokkaa. Paketti lupaili 4,5% joten eiköhän se jotain 4-4,5% luokkaa ole.

Pullot saavat nyt viikon verran olla huoneenlämmössä jonka jälkeen tarkoitus olisi yrittää saada ahdettua ne jo ennentään täynnä olevaan häkkivarastoon. Kovin viileä siellä ei ole mutta hieman viileämpi kuin täällä kämpässä. Muutaman päivän päästä pitää avata yksi pullo ja katsoa onko siellä mitään tapahtunut.

Pojat rivissä

Niin ja tulihan sitä pullotuksen yhteydessä maistettuakin. Maku oli suhteellisen vetinen, ei kovin täyteläinen mutta sen pitäisi parantua ajan kanssa. Humalaa tässä ei ole paljoa käytettyä joten kyseessä on selvästi brittityylinen IPA eli käytännössä bitter. Mitään erityisiä virhemakuja ei minun suuhun ainakaan tuntunut joten ehkä tästä vielä juotavaa saadaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti